Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Loma-ajatuksia kauppahallin viileydessä isomummun kanssa käsitysten

Loma alkoi virallisesti tänään. Aloin miettiä, mikä lomasta tekee loman. Ainakin liika ohjelmointi ennalta pilaa sen. Itseasiassa mua ärsyttää jo näiden kolmen ekan päivän "pakollinen" ohjelma, kun pitää junioria kuskata konservatoriolle bändi-pajaan. Täys aikatauluttomuus on se mitä mä kaipaan eikä se silti tarkoita laakereillaan lojumista. Mä haluan vaan töiden lisäksi ottaa vähän vapaata myös yhteiskunnasta, olla semmonen oman elämäni Kaarlo Vatanen. Voin tehdä mitä vaan ja lähteä minne vaan.

Ehkä ekakertaa en oo suunnitellut oikeastaan mitään ja silti oon jo tänään ehtinyt tehdä monta asiaa, joita ei normaaliarjessa ehdi. Ensin aamulla sai herätä verkkaisesti ja keittää aamukahvit ja pyöräyttää aamusmoothiet ja nauttia kiireettömyydestä. Se on herkkua, jota mä en koskaan arjessa saa maistella, koska mun aamupersoona ei vaan pysty/ehdi. Aamuärhentelyt jäi tänään suorittamatta.

Juniori kun oli bändiharkoissa, mä ehdin käydä hallissa ruokaostoksilla. Mä ostaisin suurimman osan ruuasta torilta ja hallista, mut työpäivinä ei vaan ehdi ja tää pitää korvata hätäisellä piipahduksella tunkkaisessa lähimarketissa. Hallissa käyminen vie mut mummun ja isomummun kanssa lapsuuteen. Remontin jälkeen kauppahalli vähän menetti ihanaa ominaistuoksuaan, mutta kyllä sen vieläkin aistii. Se tuoksu saa mut tuntemaan isomummun käden mun kädessäni. Mun pituudesta valahtaa puolet pois ja mun sisäinen lapseni linttaa nenänsä myyntivitriinin lasiin kiinni. Mummu toruu. Mutta ne kaikki herkut on niin ihmeen ihania ja nyt aikusena oon täysin vapaa niiden keskellä pohtimaan, mitä hyvää ruokaa kotona laittais. On ihan oma fiiliksensä ostaa liha yhdestä tiskistä, saada se käteensä paperikääreessä vakuumi- tai suojakaasupakkauksen sijaan. Tomaattikin maistuu ihan erilaiselta, kun ne on saanut itse poimia paperipussiin luomupuodista, puhumattakaan pienistä tummanvihreistä kurkuista, jotka halveksien hohottavat kaikille EU:n pituus- ja käyryysdirektiiveille. 

Ehdin piipahtaa myös mummulassa päiväkahvilla. Päiväkahvilla. Se tuntuu ja kuulostaa ihan muulta kuin hätäinen kahvitauko työpäivän lomassa. Sitä paitsi mummu on yks mun parhaita ystäviä. Liki ysikymppinen nainen on niin skarppi ja tässä päivässä ja huumorintaju sillä on yhtä musta kuin mullakin. Tämän Grand Old Ladyn kanssa vaan viihtyy, etenkin lomalla. Silloin kun on väsynyt töiden jälkeen, ei aina meinaa jaksaa jutustella niin paljon kuin juttua riittäisi, pitäisi silti vaan koittaa jaksaa. Mummu on ainoa ihminen ikinä, joka on hyväksynyt mut juuri sellaisena kuin mä olen eikä se ole koskaan lytännyt mua. Mummu on hieno ihminen, ja järkevä. Se ei koskaan keittele talon naisten kanssa sosiaalista huttua eikä lähde riitelyihin mukaan, kuuntelee kaikkia, mutta ei ota vahingossakaan kantaa. Siinä on hyvä opinkappale ihan kaikille. 

Yks juttu, mitä mä kesällä rakastan, on vanhat suomifilmit. Hei on niin kiva kiskaista ruuan päälle sohva selkään sadepäivänä ja vahdata tölsystä joku jo sata kertaa nähty, huonosti näytelty palanen maamme elokuvahistoriaa. Enkä mä osaa edes sanoa, mikä niissä viehättää, niissäkin on jotain lapsuudesta, ne vaan kuuluu mun kesään. Voihan niitä Areenasta tuijotella koneelta milloin vaan, mutta se että ehtii kerrankin katsoa tölsystä jotain juuri silloin kuin se tulee, siinä on palanen lomaa. Aikataulutettua aikatauluttomuutta.

Juoksemisessakin loma näkyy sikäli, että ehtii ihan eri tavalla tehdä pitkiä pk-lenkkejä. Pari tuntia kun lohkaisee sille arki-illasta, on se aina jostain velvollisuudesta pois. Nyt voi käyttää aikaa siihenkin, että lähtee jolkottelemaan johonkin uusiin maisemiin, kuten tänäänkin vielä aion (ellen saa ukkosta niskaani). Sekin on vapautta. Reissulla voi pysähtyä vaikka loggaamaan uuden geokätkön, jos gps sellaisen reitille näyttää. Ei oo kiire. On tainnut käydä niin, että nyt kun en kokenut olevani ihan yliväsynyt stressipallo, tulee tästä lomastakin paljon lataavampi. Eka lomapäivä on vähän yli puolenvälin ja mä koen olevani jo hyvin virkistynyt. Mitenköhän tämän kaavan saisi siirrettyä ihan tavalliseen viikonloppuun? Aion opetella, kunhan arki taas alkaa. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...