Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Lähdimme Lahteen, emme joutuneet Mäntsälään

Ihana loma! Lähdimme jälkikasvun kanssa paljoakaan ennalta suunnitteematta pitkästä aikaa Suomi-kierrokselle telttoinemme ja muine tarpeistoinemme ja tätä jälkimmäistä lajiahan toki riittää. Aikaisempien reissujen sattumukset ovat nekin tässä blogissa luettavissa, sattumalta osuvat vielä miltei täysin samaan ajankohtaan kuin tänäkin vuonna.

Starttasimme kotipihasta eilen ja tämänhetkinen sijaintimme on Lahti, vai Hollolaako tämä nyt on, Camping Messilä, mutta välietappejakin oli jo pari. Ensin pörähdimme Oripäähän tervehtimään rakkaita ihmisiä ja ihanaa kumityttöä (toki hänetkin rakkaisiin ihmisiin lasketaan, mutta ansaitsee erityismaininnan). Ohessa sosialisoin talon emännältä matkaamme vielä paistinpannun, omani autuaasti unohdin kotiin. Pari muutakin unohdusta on jo ilmennyt, muttei mitään kovin dramaattista. Kananmunan kääntäminen pannulla oli mm. vähän haastavaa kauhan avulla. Tarpeistoamme pitää tänään hieman päivittää.

Kovin kauan emme ehtineet Oripäässä valitettavasti vanheta ja maukkaan päivällisen jälkeen suuntasimme nokan kohti Lahtea välietappina Riihimäki, jossa oli luvassa seuraavat kaverikahvittelut. Tässä kohtaa annoin itseni havaita, että uskollisesti palvellut navigaattorimme saattaa kaivata pientä päivitystä. Ajoin nimittäin ensin vähän harhaan ja navi-vanhus olikin sitten autuaan tietämätön Riihimäen suurimman ABC:n olemassaolosta. Se kierrätti meidät kahden kylmäaseman kautta ja levitteli sitten mun kiroilumyrskyssäni käsiään, että "no sä sanoit ABC Riihimäki". Laitoin vehkeen pyörryksiin häpeämään ja Google Mapsin avulla löytyi sitten oikeakin paikka. Matkamaskotiksi meidän mukaan lähti saukko nimeltään Pop, tutummin Popo. Se otti jo tyypit ystävän kaksipyöräisellä. Aika hulivili.



Sitten olikin enää tunnin hujaus perille. Saatiin firman viimeinen telttapaikka. Muuten tää Camping Messilä on ihan semmonen ok,  keskitasoinen, ei kovin suuri leirintäalue, mutta noita telttapaikkoja vois toki olla vähän enemmän ja niitä vois olla muuallakin kuin tässä uhan rannassa, koska järven kosteus tuo öihin ja aamuihin koleutta. Saatiin kyllä ihan kiva paikka tästä. Vieressä on kolme valtavaa leiriteltallista saksalaisia partiolaisia, mutta heidän käytöksessään ei ole mitään moitittavaa. Keittotila täällä käsittää myös vain yhden hellan, mutta sen me sulassa sovussa jaoimme kuusipäisen nuorisoryhmän kanssa. Siitä mä tykkäänkin täällä, kun porukka on isoin osin aina yhtä perhettä. Nuorison makaronit uhkasivat jäädä kattilaan kannen puuttuessa ja toki mä omaani heille heti lainasin, kuten sitten lainasin myös tiskiharjaa ja Fairya. Tytöt kiitteli vuolaasti, että ootte niin ystävällisiä, kun eivät he oo tajunneet ottaa puoliakaan mukaan. Kerroin ensikertalaisille, että pitkän treenaamisen tulos tämä on meilläkin, ja tulihan nyt sitten laitettua paistinpannupalvelus hyvänä kiertämään

Illalla oli kiva istua lukemassa vielä kirjaa, kun partiolaiset lauloivat kitaroineen nuotiolla tuttuja kappaleita ja ihan vähä luikautin hiljaa siinä mukana. Meinas kyllä luikauttaa jo hermonkin jossain kohtaa, kun laulamiselle ei vieä puoliyhdeltä meinannut tulla loppua. Etenkin teini oli kypsä, et eiks tääl nyt oo joku hiljaisuus. Yllätin itseni vastaamasta, että pitää koittaa vähän ymmärtääkin, et ne on vielä nuoria ja tekevä itelleen muistoja. Joskus nää meen roolit tuon lapsen kanssa vaan heittää häränpyllyä. Ja muistojahan mekin tässä itsellemme oomme luomassa taas hyvää tahtia.


Vesijärvi Lahdessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...