Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Valoa pilkottaa, elämä jatkuu

Blogi on levännyt, minä myös. Viimeksi, kun kirjoitin, olin todella huonossa kunnossa, mutta en tiennyt mikä vaivaa. Sairas olin, sen tiesin. Kirjoitin viimekesänä, että laitan toivoni yhteen lääkäriin, joka saattaisi olla spesialisti hoitamaan kaltaistani tapausta. Ja niin kävi, sain apua, sain diagnoosin ja samalla sain toivoa. Tosin sain myös oppia, että toipuminen kestäisi kauan, kaksikin vuotta, ja on mahdollista, kohdallani myös erittäin todennäköistä, että toipuminen ei ole koskaan täydellistä. Osasyynä minulla on siinä yli kahden vuoden takainen niskamurtuma ja whip lash -vamman aiheuttaman hermovauriot.

En osannut tarttua tämän jälkeen blogiin. Pohdin, pitäisikö minun alkaa kirjoittaa sairaudesta, arjesta sen kanssa ja ohessa jakaa tietoa, mutta se ei tuntunut hyvältä. En sittenkään halunnut tehdä tästä sairausblogia. Muutenkin kirjoittelemiseni on ollut aina teematonta. Juuri niin haluan sen jatkuvankin, itseni näköisenä, vähän rönsyilevänä, ajatusten virtana ja sinne, tänne sinkoilevana.

Sairaus vaaransi identiteettini, mulle oli muodostumassa sairaan ihmisen identiteetti. Meinasin jäädä täysin sen alle. Tavallaan se on luonnollista, kun sairauden aiheuttamat asiat täyttivät koko arjen. Uskokaa tai älkää, olen käynyt silti koko ajan töissä. Miksi? Siksi, että mulla on varaa olla sairas, että pysty maksamaan hoidot ja lääkärit. Työ vei kuitenkin ihan kaiken energian, päivän jälkeen ei jaksanut enää mitään. Harrastukset oli pakko jättää ja ihmissuhteet kärsivät, kun yhteydenpito ihan lähimipiinkin ihmisiin katkesi.

Pahin on nyt takana. En aio edes ajatella, mitä sitten jos iskee ralapsi. Se tulee, jos on tullakseen, en voi silti unohtaa elämistä. Alan nyt vasta pikkuhiljaa yli kahden vuoden kärvistelyn jälkeen muistaa taas kuka mä olen. Alan taas nähdä sen, mikä mulle on tärkeää, olen jopa löytänyt muistin kätköistä vanhoja unelmiani. En voi sanoa olevani entiselläni, mutta vaikuttaa siltä, että olen palaamassa. Jos vaan keho kestää. Pienin askelin, pikkuhiljaa pitää muistaa mennä.

Ihanaa kevättä, valoa ja uskoa elämään toivotan teille kaikille!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...