Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Paha-Ilimattaret itävaltalaismajoitteessa - lämpimät suositteluni

Mainitsin aiemmin, ettei tapanani ole kirjoitella tuotearvioita ja nyt joudun pyörtämään sanani jo toistamiseen. Veljet ja sisaret, tämä nyt vaan on pakko jakaa kanssanne. 

3.-5.8.2012 järjestettiin Siilinjärvellä Karjalan lennostossa Naisten Valmiusliiton historian 30. NASTA-harjoitus, Ilimatar 2012. Allekirjoittanut lähti innolla mukaan jo viidettä kertaa. Maastotaidot vetivät taas kohdallani pisimmän korren, tosin vuosi sitten tuli käytyä vähän vieraissa, meripuolustus-kurssi tuntui niin virkistävältä vaihtoehdolta kaltaiselleni maasto-ihmiselle.

Tällä kertaa lähdin matkaan vähän kuin tuntemattoman Honkajoki, ”katsoin maanpuolustuksen kannalta tarpeelliseksi siirtyä uusiin varusteisiin”. Teltta oli Itävaltalainen taistelijaparin teltta. Virheellisesti muistin tuon olleen tsekkiläinen, että korjaus tuohon väärään informaatioon tässä. Makuupussini taas oli jenkkien armeijan tuotekehittelyn tulosta. Tuota tosin on tullut testailtua jo aiemmin ja hyväksi on havaittu. Tarkoitukseni ei siis ollut olla lainkaan epäsosiaalinen. Alun perin tarve majoittua itsekseen lähtee siitä, että migreeniherkkä pääni räjähtelee aamuisin puolijoukkueteltassa vietetyn yön jälkeen. Kiitos kuuluu kamiinalle ja lyhdylle. Pää ei vaan kestä sitä krääsää ja on huomattavasti mukavampi aloittaa päivänsä aamukahvilla (jos on sattunut yleensäkään heräämään) kuin oksentamalla aivojaan ulos silmien kautta, koska juuri siltä migreeni kokemukseni mukaan tuntuu.

Itse teltan hankkiminenkaan ei ollut aluksi kovin helppoa, koska paketin saavuttua huomasin, että sinkkuihmiselle oli (taas) vinoiltu ja minulle oli lähetetty teltasta vain toinen puolikas. Ajattelivat varmaan, että kun tilaajalta puuttuu taistelijapari, niin hittoako se sillä toisella puolikkaallakaan tekee. Niin no, saisihan tuosta puolikkaasta jonkinlaisen suojan kyhättyä hätätilassa. Reklamaation jälkeen tulivat kuitenkin lähettävässä päässä siihen tulokseen, ettei minun tarvitse alkaa naulaamaan teltan harjaa mihinkään ladon seinään ja säälistä lähettivät minulle lopulta sen toisenkin puolikkaan. (Joskus aion kuitenkin lähteä liikkeelle niin, että otan vain tuon puolikkaan mukaan ja katson, miten sillä pärjää.)

Onneksi mukana oli toinen, yhtä hullu testaaja, ja sain itselleni myös sen taistelijaparin kanssani kokemaan tätä elämystä. Varusteleka varoittaa sivuillaan: ”Suosittelemme myös pesemään ja tuulettamaan kankaat ja tarvikepussin (pelkällä vedellä, ei saippuaa), ellei tykkää hauskoista tuoksuista”. Hyvät hengenheimolaiset, uskokaa tätä tai todellakin saatte tietää olleenne uskomatta.

Vähän ensin epäröimme, että noinkohan tuota teltankuvatusta saa edes pystyyn, mutta yllättävän helppoahan se oli ilman mitään ohjeitakaan. Ensin napitimme telttakankaat toisiinsa yhteen ja tuimme sen sitten keppien varaan. Mukana tulleen narusysteemin käyttötapa ei selvinnyt meille koskaan, mutta viritimme tuon sitten omien kykyjemme mukaan ja kyllähän se teltta sitten muotonsa sai. Huomasimme, että on tärkeää laittaa teltan sivujen maakiilat (joista yksi katosi heti ensimmäisellä käyttökerralla johonkin maaston uumeniin) toisiinsa nähden linjaan, eli ei niin, että keskimmäinen kiila olisi päätykiiloja ulompana. Vähän hifistelimme ja levitimme kevytpressun vielä maavaatteeksi, vaikka se ei teltan varustukseen kuulukaan. Normaalisti moista ei tulisi metsään kannettua. Sitten vaan makuualustat leviäksi ja makuupussit siihen päälle unisia Ilimattaria odottamaan.

Niin pieni ja sievä...
Selväähän on, että tavarat eivät mahdu telttaan mukaan kahden aikuisen ihmisen kanssa, mutta niitä varten levitimme maahan sadeviitan ja toisen suojaksi päälle. Rinkan suojus ajanee saman asian, mutta isoa sadetta odotellessamme syyllistyimme pieneen hätävarjelun liioitteluun.

Urhea ja unisempi taistelijaparini kömpi yöllä telttaan ennen minua. Itse vielä vähän viivyttelin. Tässä ensimmäinen virhe. Kun sitten teltalle päästyäni aloin availla nappeja, iski minua päin jokin laaja ja pehmeä, silti riittävän vahva voima, joka oli kaataa minut selälleni ja sai kyökkäämään. Se oli se haju, lemu, löyhkä, ei ole riittävän vahvaa sanaa kuvaamaan sitä aistielämystä, joka sai veden juoksemaan silmistä, näön hämärtymään hetkeksi kokonaan ja varpaan kynnet vääntymään kiharalle. Taistelijaparikin siinä heräsi. Teltta oli muutenkin kostea eikä hengittänyt ollenkaan. Kaasunaamari tai edes kidukset olisivat olleet erittäin tervetulleet lisävarusteet tämän teltan mukana. Joudun pyytämään anteeksi rahvaanomaista viittausta ruumiintoimintoihin, mutta pv:n erittäin hiilihydraattipitoinen ruokavalio ei ainakaan vähentänyt tämän pikkuteltan suomaa ikimuistoista tuoksuelämystä. Varustelekan termi ”hauskat tuoksut” koki pienen inflaation, vaikka toki meillä riitti hauskaa joka tuoksuihin liittyi. Kuitenkin kokemus oli unohtumattoman valtavaa, ei vain ”hauska tuoksu”. 



Taistelijapari ensimmäisenä yönä, ensimmäinen hyvin järkyttynyt,
toinen jo tyytyväisempi oloihinsa.
Vaan siellä me sitten kuitenkin onnellisina nukuimme ensimmäisen NASTA-yön, kunhan ensin saimme hysteerisen naurukohtauksen aisoihin (tämä kesti noin kaksi tuntia). Yö oli hikisen nahkea, mutta hajuun lopulta turtui melko äkkiä. Ehkäpä kaikki hajureseptorisolumme surkastuivat, mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi. Lisäksi meillä oli sääski-ystäviä enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Keksimme kuitenkin välineen, jonka turvin uskallamme jatkossakin yöpyä tässä majoitteessa. Tätä varten tulee kuitenkin valita makuupussi, joka on riittävän kevyt, jotta pystyt nukkumaan pussiin sisällä koko yön niin, että vain osa kasvoja näkyy. Lisäksi tarvitset lasten uimalasti ja snorkkelin. Uimalasit suojaavat kasvojen pussista pilkistävää osaa hyttysiltä. Nenänsuojus taas estää mehevää löyhkää aiheuttamasta pahoinvointikohtauksia. Snorkkelin pää työnnetään teltan liepeen alta ulos ja näin voidaan varmistaa, ettei taistelija menehdy yön aikana hapen puutteeseen. 

Ehdotus teltan varusteisiin
liitettävästä suojeluvarustuksesta.
Seuraava yö olikin jo helpompi. Tosin emme ole varmoja johtuiko se tottumuksesta vai siitä, että teltta oli jo hieman tuulettunut. Saattaa toki olla että tarkistimme hieman myös ruokavaliotamme hengissä pysyäksemme. Vaan niinpä kävi, että myös taistelijaparini päätti hankkia tällaisen teltan. Suosittelemme lämpimästi, ellemme peräti tuskanhikisesti sitä muillekin. Hyvin siellä nukkui. 


1 kommentti:

  1. Sinä et siis koskaan lukenut sitä uutista, että varustelekan luoja ja omistaja on sivari.

    Ei se mitään, minäkään en ole varsinaisesti puolustusvoimia läpikäynyt, olin vain puolisotilaallisessa purjehduseurassa, elikkäs laivastossa.

    Kapiaisystäväni minua joskus pyysivät metsään huvikseni ryynäämään, minä sanoin etä on mulla jotain parempiakin huvituksia, samaan aikaan voin vaikka kattoa telkkaria!

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...