Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

tiistai 7. elokuuta 2012

Risuja Wasalandialle, ruusut jätettäköön jollekin toiselle kohteelle.

Noniin, lomareissu on päättynyt, loma jatkuu vielä tovin. Tässä välissä ehdin tehdä jo erään toisenkin reissun, josta ehkä lisää myöhemmin.

Se Wasalandia, sehän se oli meidän viimeinen kohde kotiinpaluupäivänä. Aamu ei alkanut Pietarsaaressa järin mukavasti. Aivan jäätävä lomamigreeni päätti iskeä reissun viimeisenä aamuna. Mökki piti luovuttaa kahdeltatoista ja siihen mennessä saada kamat kasaan. Ei siinä auttanut kuin täyttää vatsansa aamiaisen sijaan hyvänlaiselle migreeninkuolteuscoctaililla ja toivoa parasta. Ja laantuihan se siitä ja pääsimme matkaan.

Wasalandian portilla ilahduin lippujen edullisuudesta ja siitä, että nöösi pääsisi jo pituutensa puolesta kaikkiin laitteisiin. Siihen se ilo sitten loppuikin. Valtava määrä pikkuasioita oli pielessä ja mulle alkoi kertyä päähäni keko ärsyyntymisen siemeniä.

Ihan ensin juostiin muksun kanssa laitteeseen, joka näytti oikeen kivalta. Pääsi pää alaspäin ja kaikkea, oikein toimiva juttu juuri meille. Hop, kyytiin vaan. Tuo kyyti ei sitten järin kauan kestänyt, koska jonkin virheilmoituksen vuoksi laite pysäytettiin. No, onhan se hyvä niin tietysti. Huonompi vaihtoehto olisi kai jatkaa vaan pyöritystä ja lopulta sattuisi jotain todella ikävää. Silti alkoi ottaa päähän.

Tutustuimme siinä sitten muuhunkin tarjontaan. Väkeä ei ollut paljonkaan, mikä oli tietysti kannaltamme oikein hyvä, vältyimme jonottamiselta. Päätimme ottaa vähän välipalaa ranskalaisten muodossa. Ravintolasali oli melko autio, mitään ruuhkaa ei siis ollut. Siitä huolimatta yleisilme oli melko epäsiisti. Haimme annoksiimme maustepöydästä mausteet. Tarjolla olikin niitä runsain mitoin. Not! Ketsuppia, sinappia ja Tabascoa. Noh, kyllä meille ketsuppikin riitti. Vaan ei sitä sitten riittänytkään. Kaksi pumppusäiliötä olivat molemmat tyhjinä ja pöydällä lojui niiden lisäksi kymmenen tyhjää kilon ketsuppipulloa. Ja raps, uusi ärsytyksen siemen tipahti kekoon. Onneksi mulla on suorasuu lapsi, joka ei pidä moisista epäkohdista ja tuo lähtikin heti pyytämään asian tilan välitöntä korjaamista. Ketsuppi ei ollut loppu, sitä ei nyt vaan ollut viitsitty huolehtia pöytään lisää. Eipä ainakaan kiireestä johtunut.

No, eihän tuo ruokapuoli ollut kuitenkaan se, josta olimme ensisijaisesti tulleet nauttimaan vaan se kaikki muu anti. Ai mikä anti? No se anti, josta suuri osa ei toiminut ollenkaan. Touhulassa oli tarjolla erinäsitä peuhuviihdettä, pallomeret pallolätäköt toimivat kyllä, mikään muu sitten ei. Tarjolla oli erilaisia pelejä tyyliin Speden Spelit, nopeustestiä, muistitestiä ym. Niistä ei toiminut yksikään. Joku oli jumissa, jostain oli osa valoista palanut ym. Se siitä, touhumme siinä touhulassa päättyi lyhyeen. Seuraavassa kohtaa oli jolkapallopeli. Oikein kiva peli, mutta nimen omaan peli ilman sitä jalkapallo-liitettä. Liekö tuokin pallo tarttunut jonkun kleptomaanin alun hihaan. Menimme sitten vähän ampuman. Toimi niistä ampumapaikoista oikein kaksi, yhteen peliin oli suosiolla laitettukin jo suljettu -kyltti.

Olin jo etukäteen ajatellut, että onhan siellä se tukkijoki ainakin. Wohoo, mikä tukkijoki. Särkkiksen taikajokikin taitaa olla menevämpi. Yksi pieni nousu, plumps, taisi lentää kaksi vesipisaraa, toinen vähän isompi nousu ja sitten ihan kohtuullinen lasku ja siinä se sitten olikin. Säälittävä. Keinukaruselli ei tuottanut pettymystä, se on aina toimiva, jopa tällaiselle "aikuiselle". Viikinkilaiva toimi, se onkin hyvipuistolaitteista se ainoa, johon en pahoinvoinnin vuoksi voi mennä, jee! Vauhtireki sai mut ja nöösin melkein itkemään myötähäpeästä. Suosittelen lämpimästi nimeämään sen vain reeksi. Sitäpaitsi, mistä lähtien joulupukin reki on lentänyt perse edellä? Viidestä vesitykistä toimi yksi. Gladiaattorilaiva oli kokonaan poissa käytöstä.

Jos nyt jotain hyvää hakemalla haen, oli henkilökunta hyvin ystävällistä. Siitä kiitokset. Kaikki muut puutteet tosin laskivat senkin plussan takaisin nollaan. Vessoista puuttui paperi, jätskikioskilla oli tötteröt loppu, kaikki muutkin hyllyt olivat hyvin autioita. Kahvilan asiakspalvelijan kaulassa loistanut jäätävän kokoinen fritsu oli noloakin nolompi. Päätin kuitenkin jätskin päälle hake vielä kupin kahvia. Vastaus oli, että voi, kun tää kahvikone meni just rikki. Ok, ei sitten.

Kaikenkaikkiaan jäi sellainen fiilis, että koska sesonkin kausi alkoi olla ohi, oli Wasaladialle aivan sama, mitä se meille typerille mattimyöhäisille enää tarjoaisi. Hyvä paikka oli 3D-teatteri. Se oli oikeasti hauska kokemus, mutta jotta ei nyt ihan täydelinnen, niin tottahan juuri sinne maksoi erikseen neljä euroa henkilöltä. Samalla esitettiin myös pahoittelut, ettie salin viimeinen penkkirivi ole ollenkaan käytössä. Uuu, miten hämmästyttävää.

Wasalandia sietäisi saada harhaanjohtavasta, ei, sittenkin valheellisesta mainonnastaan raskaan sanktion. Mä annan paikalle neljännestähden. Senkin vain siitä yhdestä jumalattoman syötävän näköisestä laitteenkäyttäjästä. Muuten totesin paikan täysin kuppaiseksi, emmekä aio palata niille nurkille enäa koskaan. Sanottakoon kliseiseti vaikka, että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. En anna suosituksiani, suorastaan varoitan. Eli jos tunget itsesi tuohon paikkaan, et voi ainakaan minua pettymyksestäsi syyttää.

Ehkäpä tällainen lappu olisi syytä sijoittaa koko "huvipuiston" ovelle.

Lisää kuvateksti

2 kommenttia:

  1. Lähetäthän tämän kirjoituksen myös Wasalandiaan!? Ihan pöyristyttävää!

    t. varaani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa ei tullut mieleeni, mutta tarkemmin ajateltuna saaten san kyllä tehdä.

      Poista

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...