Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kapteenin pikkuassistentti halkeaa ylpeydestä

Eilinen aamu alkoi sateisissa merkeissä. Ukkonenkin kävi, tosin meidän teltan sisäpuolella. Juniori kilahti, kun sateen ääni vasten telttaa oli liian kova ja mä olin ihan paska äiti, koska mulla ei ollut pennun korviin sopivia miniatyyrikorvatulppia mukana. Laitoin sen tiskaamaan astiat, mm. sen kattilan, johon keitin meidän aamupuurot trangian kanssa pohajaan. Tokenihan mukelo siitä.

Matkanteko kohti Valamoa oli aika tylsää. Missään ei kertakaikkinaan ollut mitään muuta nähtävää kuin puita. Lossi tosin oli uusi kokemus muksulle, enkä mäkän ole ikinä ite lossille ajanut. Muksuna aina mentiin lossilla, kun matkattiin Luhankaan vaarin mökille. Nyttemmin on niilläkin nurkilla jo silta. Vehmersalmella pysähdyttiin kahville. Muksu juoksi oma-aloitteisesti urheilukentän ympäri energiaa purkaakseen. Minä taas vedin kahvit henkitorveen. Tenava siinä ihemetteli, et minkä takia ääni menee aina ihan käheeks ku vetää jotain henkeen. Että mitä se muka ääneen vaikuttaa, kun ääni kumminkin tulee äänitorvesta.

Valamossa lähdimme parintunnin mittaiselle risteilylle Juojärvelle Sergei-laivalla. Mentiin Taivallahden kanavan läpi ja takaisin. Juniori kärtti koko alkumatkan haluavansa mennä ohjaamoon, en päästänyt. Ajattelin että hittoako siitä tulee jos koko risteilyväki tunkisi itsensä piinaamaan kipparia loputtomalla kysymystulvalla. Kanavan jälkeen muksu vaan taktisesti jäi ohjaamoon enkä mä jaksanut enää puuttua koko asiaan. Aattelin, että olkoon, kuunnelkoon joku muu tovin sitä puhetulvaa, itse menin yläkannelle maisemia katselemaan ja vaan olemaan.



Jossain kohtaa havahduin, vilkaisin ohjaamoon ja tätädää, kukas siellä jo laivaa ohajasi. Juniori tietty. En tiedä, mihin tämä oli vedonnut, vanhempien merenkulkualan koulutukseen vaiko traumaattiseen lapsuuteen, mutta siellä se piti ruoria. En kerinnyt vaan kuvaa nappaamaan. Oli tuo polleana: "Oon mä nyt tietty kummisedän venettä ohjannut, mut mieti äiti, tää oli risteilyalus, ris-tei-ly-a-lus, RIS-TEI-LY-A-LUS!" Jep, tuli selväksi, kuulemme tästä vielä ehkä kerran jos toisenkin.

Loppuillan vietinkin omassa päässäni kehitellen mitä sairaampia munkki- ja luostariletkautuksia. Oli pakko välillä itsekseen oikein hihittää, sitä paljon hauskaa mulla oli keskenäni. Oi jospa oisit saanut olla mukana! Ehkä jaan niitä kanssanne hieman myöhemmin.

1 kommentti:

  1. Niitä kommentteja odotellessa, kun se tulee ohjaamaan kummisedän venettä uudelleen... :P

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...