Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Kasvot kaltaistensa joukossa - Juurekasta juhannusta!

Juhannus on alkanut landella hyvin perinteisesti. Aamulla lähdettiin porukalla kirkolle kaupoille. Perinteistä on myös se, että mitään sieltä ei oikeasti tarvita, mutta mentävä on.

Ekaksi suunnataan aina torille. Perinteisesti. Mä olin aika aamu-utuisessa tilassa vielä ja pelästyin, että hemmetti, nyt muhun on yön aikana iskenyt akuutti kasvojen tunnistamisen vaikeus, koska kaikki näyttivät samalta. Sitten helpotuksekseni muistin, että nythän ollaankin suvun synnyinjuurilla ja meidät kaikki on rutsattu keskenämme samannäköisiksi jo niiltä ajoilta lähtien, kun ensimmäiset eränkävijät asettuivat näitä nurkkia asuttamaan.  Ja kappas, kohtahan siinä seisoikin nenän edessä ensimmäinen oman näköinen naama ja siinä me sitten porukalla niin leppoisasti esittäydyttiin ja rupateltiin. Mainittakoon muuten, että täällä päin ei ole tapana rupatella järin hiljaisella volyymilla. Kaltaiselleni arkakorvalle se on joskus hieman kuluttavaa, korvat valuvat vieläkin verta.

Ohjelmassa oli seuraava juhannusaaton perinne. Tuttuja näkyy torilla nykyään vähenevissä määrin, he ovat kokoontuneet kappelihautausmaalle yksi kerrallaan, joten käymme kuolleet siellä aina kumartamassa ja kukittamassa. Perinteisesti. Pitäähän kukkia viedä "että näkevät sitten, että on käyty". (En kestä!) Ja koska kaikki edellämainitusti ovat jollain tavoin keskenään kytköksissä, pitää luonnollisesti kukittaa ja kastella puolet koko hautuumaasta. (En kestä!) Sitten pitää katsoa, että onko lisää tuttuja mennyt lakoon, ja onkos jotain kiviä vaihdettu ja "kuinka tuokaan ei ole edes kiveä tuosta päältä käynyt putsaamassa".(En kestä!)

Tapasimme paljon kasvoja ja kiviä. Nämä lie ne kuuluisat Kivikasvot?

Samalla reissulla kävi taas kerran hyvin selväksi, mistä on peruja (musta) tilannekomiikan tajuni. Hautausmaan portin pieleen oli asennettu ilmoitustalu, jota mummu (85 vee) heti komeentoi: "Jaa, täällä jaetaan nykyään jonotusnumerot". Jälkikasvuni kun vähän kyllästyi (perinteisesti) tähän sukututkimusmatkaan ja potkaisi crocsin jalastaan, totesi mummu välittömästi rauhallisella äänellä, ilmekään värähtämättä: "Jaa, ei täällä kaikki niin rauhallisia olekaan, kun joku heitti kengällä". Mummu vaan on niin... mummu. <3

Näin myös ensikertaa taatani isovanhempien haudan, vallan oli fiinikin, oikeen kettingit ympärillä ja kaikkea. Tytärkin ihmetteli, että mites noin hieno on, kerroin, että kun talollisia olivat. Jäin vaan miettimään, että on tämä sukukin yhtä suurta ristiriitaa, ollut jo tuolloin kun talolliset ja torpparit lyöttäytyivät yhteen ja sitten toisiaan heinäseipäällä päähän pieksivät, kun sen aika tuli. :P Myös taatan sedän hauta löytyi, olin aikeissa siitä kuvankin ottaa, mutta huomasin, että joku oli siihen tulossa justiin. Ja tadaa, näin meillä oli ihan eläviäkin ihmisiä mukana tässä kalmiston (perinteisessä) sukutapaamisessa. (En kestä!) Tässä kylässä ei vaan kertakaikkiaan voi pyöriä incognito ilman kommandopipoa. Ei tarvitse paljon miettiä, missä on juuret. Koitan kuitenkin keskittyä viettämään loput tästä keskikesän juhlasta muualla kuin ristinraitilla.

Perinteikästä ja juurekasta juhannusta kaikki lukijat!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...