Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pöydän alla meditoiva lapsi ja hiilihydraattimyrkytys

Pitkään mietin, että kirjoitanko tätä ollenkaan, kun tää menee taas sille levelille, ettei kukaan kumminkaan enää usko. Mut kirjoitanpa nyt sitten kuitenkin, kun on totta jokaikinen sana.

Käytiin tänään juniorin tanssinäytöksen jälkeen vetämässä hirveet hiilariöverit Amarillossa tanssikauden päättymisen kunniaksi. Ohessa siinä sitten juteltiin näytöksistä, että miten meni, miltä tuntui ym. Kysyin, että jännitikö sua kovasti, ennen lavalle menoa. Vastaus oli tiputtaa mut penkiltä: "Ei mua oikeastaan kun mä meditoin vähän niin se rauhoitti." Olin ihan haavi auki hetken. Aloin sitten kysellä, että miten tuo sitten sitä meditointiaan toteuttaa. "No mä istun silleen hiljaa ja hengitän ja rauhotun." Jaahas. Kysyin sitten vielä, että mitä sä sitten niinkuin meditoidessas ajattelet. " No en oikeastaan mitään, kun koitan olla vaan silleen ajattelematta, se rauhottaa." Mä en tajunnut enää yhtään mitään. Tuo nöösi lateli mulle päin naamaa tekevänsä sitä, mitä mä olen koittanu opetella vuosia ja vasta nyt onnistunut.

Mua jäi kuitenkin vaivaamaan, mistä tämä kaikki oli saanut alkunsa. Kysyin, että mistä tää on meditoinnista kuullut tai kuka sille on siitä puhunut. Epäilin myös, että se on kunnellut korva pitkänä, kun mä olen jonkun kanssa aiheesta keskustellut. "Mä katoin talvella telkkarista semmosen ohjelman, missä opetettiin ja mä aattelin kokeilla." Kysyin, että tämäkö on sitten siitä asti mediotoinut. Vastaus oli myöntävä. Halusin vielä tietää, että missä ja milloin tämä 9-vuotias(!) lapsoseni sitten meditaatiohetkiään toteuttaa. "Mä meditoin aina ennen tanssituntia siinä odotustilassa." Mä ihmettelin vähän tuota, kun tuo mainittu odotustila on aina ihan täynnä. "Joo, mut mä meen meditoimaan pöydän alle niin kukaan ei astu mun päälle."

Mun piti mennä äkkiä vessaan, etten mä vaan olis revennyt nauramaan, muksulle selvästi hyvin vakavan ja todellisen asian edessä. Oikeesti, se mielikuva, joku tanssikoulun odotustila, hirvee härdelli ja väkeä, toimistokin siinä samassa yhteydessä vielä ja sit joku alle teini-ikäinen pönöttää lootus-asennossa pöydän alla silmät raollaan meditoimassa. Ei hyvää päivää. Miten mulle aina välillä tulee tunne, että tuommosta tapahtuu vaan meidän muutenkin kummallisessa perheessä :D

Kotiin kun tultiin, tuo tuli multa vielä kysymään, et "äiti, voiksä auttaa ottamaan nää kuolleet pois mun päästäni". Mä meinasin pompata kattoon, että ei jumalauta, nytkö tähän tulee kuvioihin jo jotain "I see dead people" -kamaakin. Onneks tällä kertaa oli kyse vain balettinutturasta ja hengettömistä, joilla se oli nidottu tukevasti kiinni.

En sit tiedä, miten tämä kaikki etenee. Ehkä tuosta lapsesta tulee vuosien kuluessa mun henkinen ohjaajani. Tai no, tarkemmin ajatellen, sitähän se on ollut siitä saakka, kun mä sen syliini sain.

2 kommenttia:

  1. Hihihii hahahaa ;) Kyllä sulla ainakin sana hallussa on! Tää oli ihan hervoton. Joka tapauksessa on ihanaa kun joku osaa kirjoittaa niin hyvin että oli aihe mikä tahansa niin lukija viihtyy.. Minä viihdyin :)(tällä viimeisellä en tarkoita pelkästään tätä postausta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hianoo, et joku viihtyy mun purkausten parissa. :D
      Teretulemast uudelleenkin.

      Jane

      Poista

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...