Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Ulapalta saapuu, josta rantoja ei näy

Viikko on vierähtänyt Ulappa-harjoituksesta paluusta. Paljonkaan moitteensijaa ei harjoituksessa ollut. Väkeä oli yli 350, joten mitenkään yksin ei tarvinnut viikonloppuaan viettää.

Perjantaina pääsin yhteiskuljetuksella Helsingistä Upinniemeen. Matkalla oli paljon tuttuja maisemia, perilläkin. Kolme kertaa ennenkin olen tuonne varuskunta-alueelle päässyt, niillä kerroilla palokouluttautumaan. Tällä kertaa ei kuitenkaan odottanut savusukelluskrematorio vaikka tuli, savu ja happipullot eriyhteyksissä pitivätkin sijaa. Perinteiset avajaiset näyttivät aika upeilta noin suurella väkimäärällä miehitettyinä. Fiilikseen pääsi kaiket senkin avulla nopeasti. Ensimmäinen ilta oli luentopitoinen. Matti Mäkinen ja Elena Ojala johdattelivat meidät Suomen meripuolustuksen historiaan ja sen nykyisiin perusteisiin. Ilta herätti paljon ajatuksia ja keskustelua nykyisestä turvallisuustilanteesta, ihan oikeasti vallitsevista vakavista uhkatekijöistä, joista mediassa vaietaan. Näinkö määrärahojamme tosiaankin leikataan oikeasta kohteesta oikeissa määrin? Mikäli puolustusvoimien suorituskyvyn arvioinnin tulisi perustua vallitsevaan uhkatilanteeseen, mennään tällä hetkellä metsään, koska nyt suorituskyvyn määrittely on vaarassa painottua vain kustannustilanteeseen. Mistä voi tinkiä? Mistä tinkiminen on tyhmää? Miksi me uinumme täällä kuvitteellisessa lintukodossamme, kun maailma elää ihan tuossa vieressä, ja siitä eteenpäin? Henkilökohtaisesti mietin myös, mihin tämä johtaa, monellakin tasolla. Saunan kautta tarvoimme lopulta ajatuksinemme kasarmille huilimaan.



Seuraavana aamuna ihailimme aamiaisen jälkeen auringonnousua sotasatamassa, josta suuntasimme Jurmo-luokan joukkojen kuljetusaluksilla tutustumaan Porkkalan merivartioasemaan. Keli helli, mikä oli osaltaan pettymys, koska alukset eivät suoneet meille huimapäille kunnon höykytystä. Pyynnöstä aluksien kuljettajat vastasivat höykytyksestä paluumatkalla. Kukaan ei oksentanut, mikä iloisena plussana mainittakoon. Seuraavaksi pääsimme tutustumaan tänä vuonna käyttöön otettuun öljyntorjunta alus Louheen. Mietin vaan, että jospa tuolla merellä joku naapurikansan vehjes oikeasti leviää, riittääkö mikään kapasiteetti. Mitkä oikeasti olisivat todelliset seuraukset? Miinalaiva Pohjanmaahan tutustuminen oli myös antoisaa, pidempäänkin näitä olisi jaksanut. Melko pienissä tiloissa siellä miehistö saa aikaansa viettää. Joku onnellinen pääsi kokeilemaan myös miinalaivan vessan. Jäin miettimään, oliko se sitten se liukumiinaosuus sitä laivaa…

Ruokailu oli sitten ohjelmavuorossa, näin varmistimme sen, että painumme helpommin pohjaan seuraavassa pelastautumisharjoituksessa. Rantaan marssittuamme varustauduimme kahdessa ryhmässä pelastuspukuihin. Itse olin ryhmistä jälkimmäisessä ja ensimmäisen ryhmän liotessa Ulapan laineilla, teimme muita meriturvallisuusharjoitteita, jälleen hyvien kouluttajien johdolla. Omalla vuorollamme taapersimme lopulta mereen kuin jono plussa-palloja konsanaan. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt aikaa. Olin siitä onnellisessa asemassa, että pukuni ei päästänyt yhtään vettä sisään. Lautalle kiipeäminen ei ollut niin työlästä kuin olin muistellut, vaikka kylmä alkoi jo hytisyttää. Kun lopulta pääsin merestä pois, olin aivan jäässä, tutisin ja tärisin. Kävelin suihkuun huuhtomaan pukuani ja sen jälkeen tärisin vielä enemmän, en saanut pukua pois päältäni ilman apua. Jeesus, että mulla oli vilu, koko illan. Vähän mieltä lämmitti tutustuminen raivaaja- ja taistelusukeltajien harjoituksiin uimahallilla. Oli paljon mielenkiintoista katseltavaa kuunneltavaa. Luennoinnin ja iltaohjelman jälkeen olisi teoriassa maistunut uni, minun silmäni se kuitenkin karttoi tehokkaasti.



Sunnuntaiaamu alkoi luennoilla, vuorossa paloturvallisuutta. Allekirjoittanut ei voinut välttyä pilkkimiseltä, lauantain harjoitteet olivat vaatineet veronsa. Käytännön sammutusharjoitusten jälkeen olikin, yks kaks, aika lähteä laittamaan kamoja kasaan ja luovuttamaan varusteita. Niin oli tullut äkkiä päätökseen tämäkin Nasta-viikonloppu. Päättäjäisten jälkeen oma katse suuntautuikin jo kohti Kajaania ja ensimaaliskuista Linna 2012 -harjoitusta. Aika vierähtänee yllättävän nopeasti ja tehtävää on sitä ennen paljon. Sillä kertaa katselenkin kurssia vähän eri ominaisuudesta. Ja nähtävästi kurssilaisia on tulossa, koska yksi kurssi täyttyi alle vuorokaudessa. Onneksi monella mielenkiintoisella kurssilla on vielä tilaa.

http://www.naistenvalmiusliitto.fi/linna.php

Tapaamisiin Kajaanissa kaikki vanhat ja uudet tuttavat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...