Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Lomakrapulaa vai laskuhumalassako vasta?

Ajattelin tänään, etten oo paljon työasioilla kuuppaani vaivannut loma-aikana, toisin kuin viimevuonna, jolloin en saanut pahaakaan rauhaa koko lomalla. Siitä se sitten nousi, aivan järkyttävä töihinpaluuahdistus.

Joitain vuosia sitten muutosten  myrsky yllätti pahasti, meni aikansa ja oltiin myrskynsilmässä. Nyt on juttu semmonen, että on puskettava kohti uutta rintamaa ihan omatoimisesti, jotta tää jatkuva välivaihe loppuu. Nyt on pakko alkaa tapahtua, eikä se varmaankaan ole ihan vähäistä, vaatii ainakin paljon.

Eipä se pelota, työtä ja voimia vaatii, ja monen kysymyksen ratkaisemista, mutta on välttämätöntä tämänlaisen mukavuustason säilyttämiseksi. Enkä mä siis tarkoita tätä arjesta täysin irrallaan olevaa lomahulinaa, vaan ihan minimivaatimustasoa. Kuka haluaisi elää tilanteessa, jossa milleen ominaisuudelle ei ole tarvetta ja mihinkään ongelmaan ei lukuisista pyynöistä huolimatta puututa. Kuka haluaisi kokea joka päivä olevansa niin turha ja arvoton? Ei jumalauta kukaan ja nyt loppui minunkin alistumiseni.

Pienin, vakain, työläinkin askelin kohti parempaa arkea. Helpottaisi ehkä, jos yläkerran jäsenmaksut olis maksettuina, jumala kun kuulemma pitää hulluista huolen. Tämmösen pakanan pitänee luottaa vähän maallisempaan hulluntuuriin vain. Mut yhtäkaikki, mulle alkoi riittämään tätä lajia, pitäköön balkkaninsa, kelle se niin erinomaisen tärkeää on. Mä en enää ajatellut tukehtua jonkun toisen kyvyttömyyteen hoitaa asioita. Mä en jaksa. Mun ei tartte!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...