Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Metsänpoika tahdon olla!

Eilen oli ohjelmassa toripäivät. Johan olikin markkinat, ja hellettä niin että taju oli lähteä heti aamusta. Muksulle oli pakko ostaa paita, jonka teksti erittäin tottuden mukaisesti ilmoittaa: "Kasvaa valtionavulla, Lavia". Ajattelin laittaa sen suraavalla kerralla muksulle mukaan isäviikonlopuksi. XD Kuolleetkin piti tietty käydä kumartamassa hautausmaalla. Mummun mielestä kukkia pitää viedä, että näkevät sitten muutkin, että käyty on. Haloo! Mua ei tasan saa haudata mihinkään kristittyyn kirkkomaahan ja pystyttää jotain teennäistä kivipaatta, että voidaan sitten käydä vähän näyttämässä, että meillä ne kuolleetkin kukeitetaan. Mua saa kiitos rakastaa nyt, kun mä elän. Tai olla rakastamatta. Oli miten oli, kun mä kuolen, mä haluan olla vain tuulenhenkäys tai linnunlaulu jossain. Sen kristillisen hapatuksen voi unohtaa tai mä lupaan kummitella maailman tappiin asti.

Sainpahan nahkanikin käräytettyä, taas askel lähempänä ihosyöpää. Mä en koskaan opi. Mutta kaveria lainatakseni: tän päivän punotus on huomisen rusketus. Illalla teki aika gutaa olla kärähtäneen ihon kanssa löylyissä. Laulettiin ihon kipristely kuitenkin huut poies kansanlaulujen voimin. Siinä yks mun ja juniorin saunaperinne. Tätä ennen me käytin mustikassa. Siellä kajautettin ilmoille useammatkin maakuntalaulut. Reissu sujui ilman "mua väsyttää"-valituksia ja mahdolliset nallet ja hukatkin tajusivat vetäytyä rauhallisimmille maille meidän alta. Erikätevää. :)

Teltassa olikin sitten yhtä tuskaa. Ilma oli kostea ja hengittämiseen olisi ollut miltei välttämätöntä olla kidukset. Enää ei teltta suonut mulel järin häävejä unia. Mä sain kivan herätyksen noin puoliviideltä, kun lähinaapuri päätti flipata ja kaahailla meidän ohi poppisoiden, pysähtyä sitten jonkin matkan päähän ja päästellä tunnin verran haulikolla sinne, tänne. Se oli oikeesti aika pelottavaa. Muksua sekään ei haitannut. Se totes, että ihan sama, ei kiinnosta, ampukoon, mä nukun nyt. Siinä mä sitten valvoin ja pyörin ja odottelin tän tyypin hulluuskohtauksen laantumista. Ei se siilleen mitään tekisi, kuhan itekseen räiski, mutta häijy fiilis tuli silti.

Aamulla mä olinkin sitten ihan kuitti ja lähdin täydentämään mustikkavarastoja vielä vähän, tällä kertaa yksikseni. Piipahdin "mun peikkometsässä", josta ei ole enää jäljellä sen enempää peikko kuin metsääkään, ainostaan surullisen karu hakkuuaukea. Tosin jotain eläämäkin näkyi, koska uudet taimet oli jo istutettu. Mutta ei minun, eikä muksunkaan elinaikana ole enää sitä samaa lumoavaa satumetsää, jossa mä olen saanut lapsuuteni rymsteerata. Se oli aika surullista.

Haikea oli mieli lähteä. Mut on luotu elämään korvessa. Miten mä tekisin näistä vielä itselleni elannon joskus? Sitä sietääkin pohtia, koska konttorirotan hommista mä en ole ajatellut eläköityä. Mua tarvitsee joku jossain paljon enemään. Mä tarvitsen ainakin itse niin älyttömästi paljon enemmän. Ja joka mut tuntee, tietää mun menevän ihan minkä värisen kiven ja peruskallion läpi mua sattuu huvittamaan.

Nyt pitäisi kuitenkin saada se kirottu uni silmään, koska huomenna riittää härdelliä, koska tämä pari starttaa Saimaa-kierrokselle aikaisin maanantai-aamuna. Hyvät säiden jumalat, olkaa suosiolliset, nää haluaisvat ihan ekaksi vesipuistoon petoilemaan!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...