Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

torstai 28. huhtikuuta 2011

Energiainfarkti

Kävin tänään töiden vuoksi Tampesterissa ja paluumatkalla oli aikaa junassa paneutua vähän tähän energiatukkoiseen olotilaan. Kovin pitkälle mä en päässyt, mutta ainakin ymmärrän olevani ihan jumissa.

Töissä on energiarosvo, pahinta laatuaan ja mun oma reagointini vallitsevaan tilanteeseen on kai ollut väärä. Mä en tarkkaan tiedä missä kohtaa alkoi mennä näin pahasti metsään. Kai se oli mun saikun jälkeen kun tää säntäpöksy otti musta lopullisen yliotteen. Mä en enää osannut pitää yllä mun suojasutaktiikkaani vaan mä vetäydyin niin piiloon kuin pääsin. Samaa mä olen tehnyt muutaman muunkin ihmissuhteen kanssa, mä en vaan ole huomannut mitä se aiheuttaa.

Mietin näitä energia-asioita. Mä olen täynnä ihan vääränlaista energiaa ja mä luulen, että yksi syy on mun eristäytyminen. Eristäytymistä, jossain määrin jopa erakoitumista mä olen käyttänyt ollakseni rauhassa, mutta se onkin lopulta johtanut piiloutumiseen myös multa itseltäni. Energia ei liiku, ei kierrä, ei uusiudu.

Tämä ilmiö näkyy palautteen mukaan musta jopa ulkosesti. Mä oon vähän ihmetellyt välillä, kun ihmiset ei tule enää lähelle, ei juttele ym. Mua väistellään eikä se lie suurikaan ihme, kun mä väistelen itsekin itseäni. Mulla on kaiken kaikkiaan epämukava olo tässä tukkoisessa itsessäni. Mitkään osaset ei pelaa kunnolla yhteen.

Ainoa keino on nyt vaan systemaattisesti alkaa tehdä duunia tän homman eteen ja uusia suojarakennelmat mua tukeviksi, ei suinkaan tuohoa aiheuttaviksi. Miten sitä joskus onkin niin sokea. Tietää ja siitä huolimatta toimii aivan väärin. Ihmisyyttä? Ehkä, mutta erittäin kehittymätöntä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...