Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Mister Muscle meets Mister Mastermind

Lihakset ovat mielenkiintoisia, (varsinkin kun mun omaan kehooni on lähinnä merkitty ne kohdat, joissa tavallisilla ihmisillä on lihaksia). Eli siis tarkoitin mm. sitä, miten lihakset saa kasvamaan ja surkastumaan tietynlaisella toiminnalla. Lihasmuisti on musta myös kiinnostava asia. Se on jotain, mikä hyvin usein saa ihmisen tuntemaan itsensä pöljäksi.

Töissä mulla oli mun entisessä työpisteessä lokerikko, jonka tiettyihin lokeroihin mä lykkäsin aina tietyt paperit. Nyt, kun samassa pisteessä työskentelee toinen ihminen, jota mä välillä tuuraan, on lokerikko siirretty aivan toiselle vanttuulle. Mä tosin työnnän edelleenkin ne paperit entiseen osoitteeseensa, ongelma piilee vaan siinä, että kohteesta ei löydy enää lokerikkoa vaan tietokoneen näyttö. Tönks! Tönks! Tönks! Joku kerta mä mahdollisesti isken rystyseni siitä näytöstä läpi. Kuka sen sitten korvaa? Lihasmuistivastuulautakunta?

Lihasmuisti on myös paljon tavallista muistia toimivampi. Kerran opittu ei tahdo karista lihasten "mielestä" millään. Hyvä esimerkki on autolla ajo. Mä ajan tavallisesti manuaalivaihteisella eikä mitään ongelmaa ole. Vaan annapa olla, kun vaihdan automaattiin, vasen jalka sotkee tyhjää tauotta ja oikea käsi hakeee sivulta jotain, mitä siellä ei ole. Sitä näyttää aivan joltain hermovikaiselta. Kun sitten lopulta tottuu automaattiin on lihasten kytkeminen manuaalimoodille miltei mahdotonta. Auto sammuilee ja kyökkäilee startatessa ja risteyksissä ja huvittuneet kanssahenkilöt ilkkuvat viereisiltä kaistoilta, että muaahahahahaa, nainen on siinä taas ratissa, niih! Tai sitten puhelinnumerot. Mä muistan ne kyllä kuviona (hyvin harvoin tosin niinkään enää), mutta kun tulee vastaan sellainen veivauslevyllinen luuri (niitäkin on vielä) tai jos numero pitäisi sanoa jollekin, ei tule mitään. Pitää hakea kapula käteen ja katsoa, mitä sormi sanoo. Tosin monesti sitä menee tässä tilanteessa ihan takalukkoon eikä tavoita ainuttakaan numeroa. Lihasmuisti pettää.

Lihasten pitää antaa hoitaa asiat ilman aivoja. Olen tosin kuullut juttua, että ne kovin hiljaisesti ilman aivoja yleensäkään voivat toimia. Onko tässä joku järki? Lihasjärki? Miksei lihasmuistiin voisi pikaohjelmoida esim. kauppalistaa? Kaupassa kädet hakisivat automaattisesti koriin kaiken tarvitun. Kotona listan voisi deletoida. Tämä deletointimahdollisuus olisi tärkeä juuri edellä mainittujen pöljältä tuntuvien tilanteiden välttämiseksi. Kaipa tämä voitaisi toteuttaa jollan sähköimpulsseilla, keksitäänhän nykyään vaikka mitä ihmeitä. Miksei siis sellaista ihmettä saada aikaan, että jonain aamuna mulla olisi mukana kaikki, mitä pitkin, kuten avaimet, silmälasit ja eväät. Miksi mun lihasmuistissani lukee, että unohda joko avaimet, silmälasit tahi eväät lähtiessäsi töihin? Irvokasta, suorastaan viheliäistä. Tiede voisi tehdä mm. tälle asialle jotain, koska on myönnettävä, että mä itse olen tämän ongelman kohdalla täysin voimaton. Lihasvoimaton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...