Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Vuodenaika seuraa toistansa

Oon joskus miettinyt, miten toiset ihmiset voivat elää vuoden ympäri ilman, että vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa heihin mitenkään. Mulle vuodenaikojen vaihtelulla on suuri merkitys.

Nyt kun illat pimenevät ja syksy ja sadonkorjuun aika on alkanut, huomaan, miten erilainen oloni on verrattunua kesään. Teityllä tavalla mieli on tasaisempi ja melankolisempi. Tunnemyrskyjen huiput jäävät matalemmiksi ja toisaalta alakulo syvenee. Mun mieli kääntyy syvemälle muhun itseeni. Tuntuu, että on aika rauhoittua ja kuulostella syvemmin sisintään ja ympärillä olevaa. Syksyssä on jotain perin lohdullista ja lämmintä vaikka ilma viilenee. Tänään sytytin ensimmäiset kynttilä sisällä ja parvekkeella. Niiden kehässä on hyvä olla, turvallistakin, vaikka ympärillä on pimeää, jotain mihin ei näköaisti yllä. Joitakin vuosia sitten syksy sai minussa aikaa hieman maanisen tilan. Tämä on muuttunut avioeron jälkeen. Osittain syy on varmaan siinä, että tänä syksynä ensimmäistä kertaa eron jälkeen olen kerännyt marjoa, tehnyt mehua ym. Toisaalta syksyyn liittyy pelko tulevasta talvesta.

Talvi on ollut mulle teini-iästä asti hyvin vaikeaa aikaa. Haluaisin vain nukkua. Aamulla en pääse ylös sängystä vaan haluaisin jäädä vuodevaatteiden pehmeään turvallisuuteen ja matkustella unimaailmoissa. Arjen työt tuntuvat raskailta ja valon ja lämmön puute ahdistaa. Talviulkoilusta en nauti ollenkaan. Palelen kaikista lämpimistä vaatteista huolimatta, iho on huonona ja tunnen itseni paksuksi ja epäviehättäväksi talvikamppeissani. Kaamosmasennukseksi joku sitä voisi nimittää, mutta mä olen miettinyt, että siitä on oltava mielialalääkkeitä ja kirkasvalolamppuja toimivampi tie ulos. Ehkä mun suhtautumiseni talveen on väärä, nyt jo ennakoin sitä, miten ankea siitä tulee. En vain tiedä miten löytää uusi asennoituminen. Ehkä mun tulisi hyväksyä se talven tuoma hitaus ja levätä enemmän. Ehkä mun pitää kiinnittää tarkempaa huomiota syömisiin ja nukkumisiin ja samalla keskittyä tekemään töitä oman mieleni kanssa. Talvisin olen vaan jotenkin henkisestikin tahmea. En saa aikaiseksi, en pääse katsomaan sisälleni. Ehkä mä olen ollut edellisessä elämässäni karhu, kuka tietää, jopa perseeseen ammuttu sellainen.

Kevät ei ole aiemmin ollut mun elämässä kovin kummoista aikaa, siitä on puuttunut särmä. Tänä keväänä mussa tapahtui ensikertaa se paljon puhuttu herääminen. Saatoin melkein fyysisesti tuntea miten talvi suli musta pois. Tästä syystä tuleva talvi tuntuu vielä ankeammalta ennen, toivottavasti edellisen kaltaista, kevättä.

En osaa päättää, kumpi aika on vuodessa parempi, kesä vai syksy. Kesä antaa mulle ainakin valoa ja lämpöä, niistä mä elän. Henkisesti en osaa elellä kovinkaan syvällisesti ja paneutua itseeni. Lähinnä touhu on kevytkenkäistä liihottelua ja sinne tänne sinkoilua, joka paikkaan pitää ehtiä. Tämä kesä ei tehnyt poikkeusta, paljon olin liikekannalla, milloin lapsen kanssa, milloin omilla teilläni. Varmaankin yksi syy on se, että olen aina nauttinut lähtemisen fiiliksestä. Aivan kuin saisin vieraaseen paikkaan lähtiessäni olla hetken joku toinen ja elää palasen jonkun muun elämää, ehkäpä vähän epätodellistakin. En tiedä onko se teeskentelyä. Toisaalta kaikki koettuhan on mun omaa elämääni, miten en osaa mieltää sitä siksi. Miksi en osaa tehdä näistä reissuista palasta mun omaa tosiasiallista elämääni.

Näin kirjoitettuna tämäkin asia on helpompi nähdä. Ei kai näitä vuodenaikoja mulle kukaan muu helpommaksi tee. Itseeni mun pitää tässä vaan pureutua, vääntää ja tutkia, toisaalta vain kokea ja tuntea. Selvää on kuitenkin, etten voi jatkaa loputtomiin niin, että talvi talvelta olo on huonompi ja jokainen talvi tuntuu edellistään raskaammalta. Tässäpä mulle nyt misso ensi talven varalle: on löydettävä iloja myös talvesta, vaikka se vaatisi työtä. On opeteltava pitämään uudenlaisista asioista ja nauttimaan talven tarjoamista mahdollisuuksista. Pitää löytää niistä ne nautinnolliset puolet. En tiedä miten mä tämän toteutan, mutta jäädäänpä kuulolle. Nyt nautin kuitenkin ensin tämän ihanan syksyn, varsinainen väriloistokin on vielä edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...