Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

lauantai 26. toukokuuta 2007

We're such a long way up - from the ground

Täällä sitä ollaan, Helsingissä, pääkaupungin itäisessä lähiössä, ja mitä mä teenkään kun mulla on ihan omaa aikaa, vapaata? No minähän istun netissä.

Eilen aamulla pöllähdin lentokoneella Helsinki-Vantaalle. Ai saakeli, mutta mua ei ole aikoihin pelottanut niin paljon, kuin silloin, kun se kone nousi. Ainoat turvallisuuden tunnetta tuovat seikat olivat ne, että valitsin paikan viimeisestä rivistä (kukaan ei kaadu mun niskaan kun se kone putoaa) ja se, että kapteenilla, joka kuulutti meidät hyvinkin tervetulleiksi lennolleen, oli niinkin nallekarhumainen ja turvallinen nimi, kuin Kontio. Silti likipitäen väänsin porua koneen irrotessa kiitoradasta.

Pilvien päällä helpotti, kun alla näkyi vain valkeaa massaa. Oli helppo kuvitella lentävänsä jossain Etelänapamantereen yllä, kun jostain syystä meidän yläpuolellammekin oli pilviä ja välissä sinistä taivasta. Laskeutuminen ei taasen kuulunut suosikkitilanteisiini. Ensin katosimme johonkin pilvien sekaan, ja kun seuraavaksi näin maata, puut olivat niin lähellä, että ne saattoi laskea. Ainoa mitä en nähnyt missään oli kiitorata. Kiitoradalle kuitenkin päädyimme, hyvä niin. Ihan just en ota uusintaa. Lennon aikana viihdytin itseäni ajatuksella ihmisten reaktioista, jos nousisin paikaltani ja juoksisin edestakaisin koneen olemattoman pituista käytävää päätäni pidelleen ja huutaisin "We're all gonna diiiiiiieeee!!!!"

Pikkukaupungin asukki kun pääsi lentokentälle, oli paniikki iskeä, kun en löytänyt sitä rahtikamojen hakupistettä ensin mistään, no löytyihän se lopulta. Lisäksi mulla oli armoton kiirus Helsingin keskustaan, jotta ehtisin saada majapaikkani avaimet. Ostin lipun ja menin bussilaiturille. Tajusin ostaneeni väärän lipun. Jes! Sitten tuli se bussi, kuski tuli ulos ja sanoi, että seitsämän vuoro on siltä päivältä peruttu. Jes, again! Epäonnensoturi vauhdissa jällleen. Ohjaisihan tuo mut sitten toiseen bussiin ja onneksi mun "väärä" lippu kelpasi siihen, vaikkei olisi kelvannut siihen peruttuun vuoroon. Ehdin siis saada avaimet.
Kipin kapin majapaikkaan siistiytymän ja takasin keskustaan. Tasin nukkua metrossa, tai torkkua, jotkut ihan omat filmit mulla ainakin pyöri päässä.

Pakolliset kaupat tuli kierrettyä ja pakolliset tuliaiset lapselle ostettua. Mentalwearissa lähti mopo käsistä. Mukaan lähti kaksi t-paitaa, valkoinen "Downloading schitzophrenia" ja turkoosi lääkekasalla kuvitettu "On niin helvetin vaikeeta" -paidat, Kleptomaani kassi, pari Pyromaani-sytkää ja Addiction-röökikotelo. Ja kiitos seuralaiselleni, oli totisesti mukava tavata. Vaikka Stockan kellon alla meinasikin iskeä paniikki, että tunnistanko.

Raahustettuani lopulta "kotiin", olivat jalat ihan muusina ja pää väsynyt. Mulle iski varmaan kauhee jet lag siitä rankasta 35 minuutin kotimaanlennosta. Hyvin jaksoin silti tänään lähteä Itäkeskukseen. Kauaa en tosin jaksanut, nyt siis taas leppoisasti täällä. Illalla tapaan ainakin yhden, ellen useampia tyyppejä keskustassa, sinne siis suunnistan vielä tänään. Toivottavast kuningas alkoholi ei astu kuvaan ja mopo lähde käsistä. Jääpi nähtäväksi. Mellunmäki hiljenee hetkekesi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...