Joka aamu ristiriitaisuuteen saakka monipuolinen ihminen katsoo peiliin ja kysyy: "Huomenta! Kuka minä tänään olen?" Ilta on aamua viisaampi ja vain se voi näyttää, onko minäni vajonnut syviin mietintöihin rauhallisuuden maininkeihin, uponnut epätoivon syviin syövereihin vaiko noussut hurrikaanin kaltaisen vitutuksen huipulle. Oli miten oli, elämä on vaihtelevaa, elämä on ironista ja sen helmapellit ovat sarkasminkukkien koristamat. Lempiväreinä huumorinmusta, kurkkusalaatinvihreä, onnellisuudenpinkki ja mystikonvioletti. Intohimoina metsät, maanpuolustus ja tarve kasvaa, koroilla ja ilman.

tiistai 23. tammikuuta 2007

Ideoita kotiin

Ei, tarkoitukseni ei ole jakaa mitään suuria, järisyttäviä sisustusvinkkejä. En usko taiteellisen näkemykseni ja esteettisen silmäni riittävän niin pitkälle. Vinkin aion kuitenkin antaa, suosittelen noudattamaan. Jos siis mitenkään voitte välttää ja omalta tai naapuripaikkakunnalta löytyy vaihtoehtoja, älkää ihmeessä asioiko Koti-Ideassa. Eipä voi puljua nimittää ainakaan laadukkaan tavaran eikä varsinkaan hyvän asiakaspalvelun Mekaksi. Mulle on aivan sama, vaikka tämä ongelma ilmenisi vain tämän läntisen kotikaupunkini toimipisteessä. Onnistuivat tällä leimaamaan koko ketjunsa. Ei siinä paljon Vepsäläisen kyltit saman ladon seinässä pelasta, vaikka eittämättä silläkin maineella koitetaan ratsastaa.

Errare humanum est, niinpä mekin haksahdimme hankkimaan keittiöömme ruokailuryhmän edellämainitusta firmasta. Komea ryhmä tuo olikin, ei sillä, (enhän väittänyt esteettistä silmääni sentään umpisokeaksi). Iso ruokapöytä ja kahdeksan tuolia, värinsäkin puolesta sopivat keittiöömme kuin nyrkki nenään, vai miten se meni. Kun avasimme paketin, oli pöydässä kauhea ventti, vaihtoonhan tuo meni. Lupasivat ilmoittaa, kun uusi on varastossa, ei sen kuukauden aikana kuulunut. Eräällä viikolla sitten aloimme jo soitella perään, lupasivat kolmeen otteeseen soittaa meille takaisin. Soitto ei koskaan tullut. Luonteeltaan rauhallinen mieheni käräytti hermonsa ja paineli paikalle asian tolaa tivaamaan. Vastaus oli, että "juu, tuolla se on varastossa ollut jo viikon". Ai pärkkele, että meillä otettiin lämpöä. Hetkellinen rauhoittumisen tila saavutettiin, kun uusi pöytä lopulta saapui. Lyhyeksihän sekin riemu jäi. Yksi jaloista oli paskana. Kahteen kertaan saatiin sekin käydä vaihtamassa ennenkuin pöytä jaloillaan seisoi. Komeasti seisoikin, 1,5 kuukautta. Käsittääkseni ruokailuryhmän keskimääräisen käyttöiän voi kohtuudella arvioda vähän pidemmäksi.

Nythän tuo sitten alkoi levitä. Pöytälevyn pinnassa on peili, ei mikään kuvastiin, vaan semmoinen ura, joka kiertää levyä n. 15 cm:n päässä reunasta. Know what I mean? Tämähän päätti ruveta halkeamaan uristaan. Nyt on eräät leivän ja keksi murut siellä rakosissa. Pois eivät tule, ellei joku keksi jotain oivaa murumagneettia. Tuoleista viidessä on halkeamia istuimessa, paikoissa joissa ne varmasti repivät fiinimpien vieraiden saumasukat silmäpaoille. Mun mielestä kohtuuttomia vaurioita tämän ikäisissä pöydässä ja tuoleissa, jotka eivät ole ollet syömistä ankarammassa käytössä, (käsi Raamatulla, tai millä siv.rekit sen sitten tekevätkin, vannon).

Tänään sitten marssimme isännän kanssa pääkallonpaikalle reklamoimaan. Myyjä kertoi myymäläpäällikön tulevan katsomaan pöytäämme ja tuolejamme. Hän ehtisi kuitenkin vasta ensiviikolla. Ok, poistuimme ja lähdimme kiertämään muita liikkeitä, jos vaikka korvaavan löytäisimme. Viimeisestä löysimme vihdoin mieleisemme sopivaan hintaan. Sääli vain, että tarjous on voimassa vain tämän viikon loppuun. Siitähän isäntä marssi takaisin alkuperäiseen puljuun kertomaan, että kaupan purku tapahtuu aiemmin kuin ensiviikolla. Mua alkoi siinä kohtaa ahdistaa ja lähdin muille asioille. Yllättäen myymäläpäällikkö ehtisikin heti tänään meille, luvattiin soittaakin meille ennekuin hän tulee. Onhan tätä päivää vielä reilut pari tuntia jäljellä, mutta suurestipa hämmennyn, jos herra isopäällikkö vielä tänään pirauttaa, saati kolkuttelee ovemme takana. Eli lisää katteettomia lupauksia saimme Koti-Ideasta tänään. Mies lupasi olla heti avaamisaikaan huomenna puljun oven takana, rauhallisen luonteensa taitaa siksi aikaa jättää mun kanssani peiton alle ahdistumaan moisista vastoinkäymisistä. nähtäväksi jää, tuottaako tulosta. Raportoin aiheesta lisää, kunhan jotain raportoitavaa on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Aiheista ja niiden vierestä

adhd ahdistus aistit ajankohtaista ajattelu ajatukset aliluonnollista alkoholi assosiaatiot autoilu awards carpe diem cfs deittailu eläimet elämyksiä En tajua energia epävarmuus eristäytyminen esipolvet fb geokätköily go with the flow harrastukset havainnointi henkisyys herkkyys hetkessä eläminen hetkiä hiljentyminen historia hymy häpeä ihmeitä ihmissuhteet ikä ilmiöt isänmaa itsetunto johdatuksia joka naisen niksikirja juniorin parhaat palat juokseminen juuret jännittäminen kaamosmasennus kaipaus kaipuu maaseudulle kehittyminen kengät kieli kiitollisuus kilpirauhanen kirjat kiusaaminen kohtaamisia kohti uutta kokkauksia kotijuttuja koulumuistoja kulttuuri kuppi nurin kuvat kysymyksiä lainatut lapsuusmuistot ldn lihakset loma lumi luonnollista luonnossa luontoemo luottamus lyriikat maalla materia matkailu meditointi menneitä metsänantimet metsässä mieliala miellyttäminen mietinpä vaan migreeni mpk muistoja mukelon kanssa musiikki musta huumori muutos mökillä naamio naisten valmiusliitto neuroosi niitä näitä note to self nukkuminen nähtävyyksiä onni opiskelu palstaviljely parisuhde parsimuksia pieniä ihmeitä pukeutuminen puut päivänpaistattelua raha rakkaus ravinto reissuja retkeilykamppeet runot ruoka sairastelu saivartelu sanat sarkasmi saunominen sinkkuelämää sisustaminen sitaatit sota suku sählinkejä säilöntä tapaturmia teini telttailu tilannekomiikka trangia tunteita tuotearviot työelämä ulkonäkö unettomuus uupumus vahvuus vanhemmuus vapaaehtoinen maanpuolustus vastuu vianmääritystä videot viljelypalsta vuodenajat vuodenkierto värit väsymys WTF yksinäisyys yliluonnollista ympäri Suomea ystäviä yöelämä äly ärsyttää
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...